perjantai 16. elokuuta 2013

Kesäkuulumisia pohjoisesta ja vähän etelästäkin


Ennätyslämmin kesä on kääntynyt syyspuoleen täällä pohjoisessakin. Koivut ovat saaneet ”ketunkäpäliä”  eli keltalehtisiä oksia sinne tänne merkiksi pian alkavasta ruska-ajasta. Kaikki tuntuu tänä kesänä kulkevan pari kolme viikkoa etuajassa normaaliaikataulusta.

Kesän aikana tuli reissattua Suomea pitkin poikin. Kaakkois-Suomessa, Lappeenrannan ja Kouvolan seudulla, näkyivät venäläiset ostosmatkailijat kaupoissa, katukuvassa ja liikenteessä, kuten täällä pohjoisessakin. ”Mitään suurta osuutta venäläismatkailijat eivät näyttele ohjelmapalveluissa ja nähtävyyskohteissa”,  vakuutti Lappeenrannan hiekkalinnan informaatiossa työskentelevä kesätyöntekijä. Ja niinhän se on täällä pohjoisempanakin: venäläismatkailija tulee ostoksille, käyttää alueen hyviä lentoyhteyksiä muualle Suomeen, mutta hakeutuu lomansa aikana oman maan lomakohteisiin tai kotiseudulle jossain Etelä-Venäjällä. Pohjoisen laadukkaita matkailupalveluita aletaan käyttää suuremmassa määrin vasta kaamosajan alkaessa. Vaikuttaa niin arkiseen jaksamiseen kuin mielialoihin vapaa-aikanakin.


Lappeenrannan hiekkalinnan Kalevala-kuvitusta.




Inarin kunnan kulttuuritoimi ja joukko paikallisia toimijoita on jo usean vuoden ajan tarjonnut monipuolista kulttuuriohjelmaa ns.  Inari-viikkojen aikana keskellä kesää, heinäkuussa. Tänä vuonna muuta tarjontaa täydentämässä oli petroskoilainen Exprompt-kvartetti solistinaan sopraano Marina Zharkevich. Taiteilijat oli tuottanut Inari-viikoille Ivalolaiset Ikinuoret  yhdessä Kullervo Rauhalan kanssa. Kullervo – myös entinen ivalolainen - juonsi ansiokkaasti konsertit. Salintäysi ivalolaisyleisö kokoontui nauttimaan venäläisestä kansanmusiikista Venäläinen sielu soi -konserttiin  ja kansainvälisestä viihdemusiikista Sallittuja aistinautintoja-konserttiin kahtena peräkkäisenä heinäkuun iltana.


Exprompt-kvartetissa soi domra, harmonikka, kontrabassobalalaikka ja balalaikka.

Marina Zharkevich Ivalon kesässä.

Matkailua mahtui vielä elokuun alkuunkin. Pieni, kolttasaamelainen sukuryhmä teki matkan Petsamoon kohteenaan suvun entinen kotiseutu Paatsjoella, Boris Glebissä. Rajavyöhykkeelle ei päästy sitkeästä yrittämisestä huolimatta, mutta Petsamon matka onnistui muuten kohtuuhyvin.  Petsamon uuden luostarin rakennustyöt olivat edenneet niin hyvin, että ryhmä saattoi osallistua Pyhien Boriksen ja Glebin kunniaksi järjestettyyn palvelukseen luostarin kirkossa yhdessä munkkiveljestön kanssa. Luostarin läheisyydessä sijaitseva Korsunovon kylä oli pessyt kasvojaan sitten viime näkemän. Avaruuslentäjä Juri Gagarinin museo oli kunnostettu parin vuoden takaista avaruuslennon vuosijuhlaa varten ja niin oli tehty kylän keskustassa sijaitsevalle muistomerkillekin.


Luostarin kellot.





Juri Gagarinin hymy.


Norjan Kirkkoniemen ja Murmanskin välinen tieyhteys on saamassa parannuksia myös kuluvan kesän aikana. Paatsjoen itäpuolista tieosuutta Norjan puolella levennetään, Nikkelin ohittavaa uutta tietä rakennetaan vanhan Jäämerentien linjaukselle Kuotsjärven pohjoispuolelle, Kuvernöörinkosken kautta. Kun Petsamojoen ylittävä uusi silta valmistuu,  on norjalaisilla erinomainen,  hyväkuntoinen tieyhteys Murmanskiin ja murmanskilaisilla Kirkkoniemeen. Aika näyttää, tuoko Venäjän ja Norjan rajalla oleva kokeilu viisumivapaasta vyöhykkeestä pysyviä muutoksia maiden väliseen rajanylityskäytäntöön laajemmaltakin. 


Uutta tietä ja siltaa rakennetaan yli Petsamojoen.


Vesi on matalalla Suonjoen komeassa koskessa.


Teksti ja kuvat: Irja Jefremoff