Kokousreissun
kommelluksia
Suomi-Venäjä-seuran Pohjois-Suomen piirikokous ja sitä
edeltävä seminaari järjestettiin 12.-13. huhtikuuta Kemissä. Päätettiin
lähettää edustajat ”reissuun” Ivalon osastostakin, kun sattui kokouspaikka
olemaan mukavan lähellä – vähän yli 400 kilometrin päässä. Katsottiin jopa
bussi- ja juna-aikataulujen sopivan hyvin seminaari- ja kokousaikatauluihin.
Kuinka ollakaan ei sitten parina viimeisenä viikkona enää aikatauluja
tarkistettu. Puoli kuudelta aamulla lähtevä bussi Rovaniemelle lähti niin kuin
pitikin, mutta Rovaniemen rautatieasemalla odotti yllätys: VR oli muuttanut
junat routa-aikatauluun, joten edessä oli 2,5 tunnin odotus. Siinä ajassa oli
seminaarialustukset Kemissä pidetty, joten mukaan päästiin vasta
paneelikeskustelua kuulemaan.
Sama oli käydä piirikokouksellekin: Ivalon yhteyksiin sopiva
juna olisi lähtenyt jo kahden tietämissä iltapäivällä. Sodankylän edustajien
kyydissä päästiin pälkähästä ja saatiin sentään seurata piirikokous loppuun
asti. Kotona oltiin kymmeneltä illalla.
Kyllä pitää olla motivaatiot korkealla sillä, joka lähtee
kokousmatkalle Pohjois-Suomen piirin alueella… ainakin täältä Ivalosta lähtöä
suunnitellessa.
Venäläisten matkailu
Pohjois-Suomeen
…ja Ivaloon näyttää lievästi vähentyneen. Auton on saanut
”plaseerattua” liikkeiden parkkipaikoille melko mukavasti. Toki vielä
pääsiäisen aikaan oli sekä venäläisiä että Saariselän hiihtomatkailijoita
ostoksilla Ivalossa. Tänä vuonnahan pääsiäinen oli Venäjällä samaan aikaan kuin
meilläkin. Vapunpäivän osuminen torstaille toi monille halun ottaa perjantaikin
vapaaksi, jolloin saatiin pidennetty viikonloppu keväisille harrastuksille.
Vanhat ystävät Rajakoskelta kyselivät kuluneen viikon alussa, onko Saariselällä
lunta ja ladut kunnossa. Viikonvaihteen matka suuntautuikin heillä sitten
Saariselän laduille.
Rajakosken terveisiä
Paluumatkalla Evgenia ja Sergei poikkesivat luonani Keväjärvellä.
Pohjoisen vappu oli tarjonnut aurinkoa siinä määrin, että tunturista saattoi
palata ruskettunein kasvoin. Evgenia ja Sergei kertoivat, että he eivät
suinkaan ole hiihtäneet lapsesta asti, vaikka pohjoisen kasvatteja ovatkin.
Vaihdettiin kuulumisia, ja sain kuulla pitkäaikaisen
ystävämme Nikolain poismenosta. Todettiin siinä, että ystävyytemme
rajakoskelaisten kanssa on jatkunut yli 15 vuotta. Haikeina totesimme, että Rajakoskella
ystävyystoiminnassamme alusta asti mukana olleita henkilöitä on jäljellä enää kolme. Ensimmäiset aloitteet yhteistyön
rakentamiseksi yli rajan saimme juuri Nikolailta. Sen jälkeen on tapahtunut
monia muutoksia Kuolan niemimaan voimalaitostaloudessa. Ja lopulta sulkeutui
rajakin Virtaniemessä lamaannuttaen vuotuiset tapaamisemme.
Kuluneena talven huvituksena Rajakoskella on ollut
jääkiekko, mutta sitä on pelattu vain kyläläisten kesken. Ja hauskaa on
ollut. Kevättalvinen Barentsin hiihto peruuntui lumipulan vuoksi. Evgenia ja
Sergei kertoivat myös, että ystävämme Valerin pojanpoika, joka aikanaan oli
mukana rajakoskelaisten koululaisvierailulla Ivalossa, on parastaikaa nuorena
voimalaitosharjoittelijana Rajakoskella. Näin Rajakoski saattaa vetää vielä nuortakin
polvea puoleensa, jos siellä on lapsuutensa viettänyt.
Jefremova 4.5.2014
