KEVÄT SIIVIN ILOISIN LIIHOITTELEE TÄNNEKIN

Kokousreissun kommelluksia

Suomi-Venäjä-seuran Pohjois-Suomen piirikokous ja sitä edeltävä seminaari järjestettiin 12.-13. huhtikuuta Kemissä. Päätettiin lähettää edustajat ”reissuun” Ivalon osastostakin, kun sattui kokouspaikka olemaan mukavan lähellä – vähän yli 400 kilometrin päässä. Katsottiin jopa bussi- ja juna-aikataulujen sopivan hyvin seminaari- ja kokousaikatauluihin. Kuinka ollakaan ei sitten parina viimeisenä viikkona enää aikatauluja tarkistettu. Puoli kuudelta aamulla lähtevä bussi Rovaniemelle lähti niin kuin pitikin, mutta Rovaniemen rautatieasemalla odotti yllätys: VR oli muuttanut junat routa-aikatauluun, joten edessä oli 2,5 tunnin odotus. Siinä ajassa oli seminaarialustukset Kemissä pidetty, joten mukaan päästiin vasta paneelikeskustelua kuulemaan.

Sama oli käydä piirikokouksellekin: Ivalon yhteyksiin sopiva juna olisi lähtenyt jo kahden tietämissä iltapäivällä. Sodankylän edustajien kyydissä päästiin pälkähästä ja saatiin sentään seurata piirikokous loppuun asti. Kotona oltiin kymmeneltä illalla.

Kyllä pitää olla motivaatiot korkealla sillä, joka lähtee kokousmatkalle Pohjois-Suomen piirin alueella… ainakin täältä Ivalosta lähtöä suunnitellessa.

Venäläisten matkailu Pohjois-Suomeen

…ja Ivaloon näyttää lievästi vähentyneen. Auton on saanut ”plaseerattua” liikkeiden parkkipaikoille melko mukavasti. Toki vielä pääsiäisen aikaan oli sekä venäläisiä että Saariselän hiihtomatkailijoita ostoksilla Ivalossa. Tänä vuonnahan pääsiäinen oli Venäjällä samaan aikaan kuin meilläkin. Vapunpäivän osuminen torstaille toi monille halun ottaa perjantaikin vapaaksi, jolloin saatiin pidennetty viikonloppu keväisille harrastuksille. Vanhat ystävät Rajakoskelta kyselivät kuluneen viikon alussa, onko Saariselällä lunta ja ladut kunnossa. Viikonvaihteen matka suuntautuikin heillä sitten Saariselän laduille.

Rajakosken terveisiä

Paluumatkalla Evgenia ja Sergei poikkesivat luonani Keväjärvellä. Pohjoisen vappu oli tarjonnut aurinkoa siinä määrin, että tunturista saattoi palata ruskettunein kasvoin. Evgenia ja Sergei kertoivat, että he eivät suinkaan ole hiihtäneet lapsesta asti, vaikka pohjoisen kasvatteja ovatkin.

Vaihdettiin kuulumisia, ja sain kuulla pitkäaikaisen ystävämme Nikolain poismenosta. Todettiin siinä, että ystävyytemme rajakoskelaisten kanssa on jatkunut yli 15 vuotta. Haikeina totesimme, että Rajakoskella ystävyystoiminnassamme alusta asti mukana olleita henkilöitä on  jäljellä enää kolme.  Ensimmäiset aloitteet yhteistyön rakentamiseksi yli rajan saimme juuri Nikolailta. Sen jälkeen on tapahtunut monia muutoksia Kuolan niemimaan voimalaitostaloudessa. Ja lopulta sulkeutui rajakin Virtaniemessä lamaannuttaen vuotuiset tapaamisemme.

Kuluneena talven huvituksena Rajakoskella on ollut jääkiekko, mutta sitä on pelattu vain kyläläisten kesken. Ja hauskaa on ollut. Kevättalvinen Barentsin hiihto peruuntui lumipulan vuoksi. Evgenia ja Sergei kertoivat myös, että ystävämme Valerin pojanpoika, joka aikanaan oli mukana rajakoskelaisten koululaisvierailulla Ivalossa, on parastaikaa nuorena voimalaitosharjoittelijana Rajakoskella. Näin Rajakoski saattaa vetää vielä nuortakin polvea puoleensa, jos siellä on lapsuutensa viettänyt.

Jefremova 4.5.2014

Uutta vuotta 2014 aloitettaessa

Murmanskilaisten ostosmatkat Ivaloon ovat jatkuneet koko syksyn tiivistyen kohti uutta vuotta. Ivalon kauppaliikkeiden tulo- ja poistumisväylät ovat olleet yhtä suurta venäläistä olohuonetta: kahvistellaan, vaihdetaan kuulumisia, jonotetaan Tax free-palveluun, vertaillaan ostoksia…

Meillä suomalaisilla alkaa jouluaika olla takanapäin vanhoine ja uusine perinteineen. Joulutervehdyksiä on saatu ja lähetetty perinteisin kortein ja paketein, mutta sähköiset jouluterveiset ovat osoittautuneet käytännöllisiksi erityisesti venäläisille ystäville – perillemenovarmuutensa ja nopeutensa vuoksi. 

Naapureillamme venäläisillä uudesta vuodesta alkanut juhlakausi jatkuu juliaanisen kalenterin mukaan  19. päivään tammikuuta. Monet venäläiset ovat sijoittaneet jouluaikaan osan vuotuisista lomistaan ja tulevat kotimaassa vastaanotetun Uuden vuoden jälkeen virkistävälle sydäntalven lomalle Suomen Lapin matkailukeskuksiin, jotkut jopa Pohjois-Ruotsiin.

Uuden vuoden ja loppiaisen välissä tuli yövieraita Petsamon suunnalta, vanhoja tuttavia vuosien takaa. Oli tietysti mukavaa saada kuulumisia ja päivittää Petsamon suunnan ystävien elämäntilannetta. Nuori väki tuntuu hakeutuvan Petsamosta Murmanskiin koulutuksen ja monipuolisempien työmahdollisuuksien takia. Murmanskista ovat jotkut jatkaneet Moskovan alueelle asti, joku palannut työvuosina tutuksi tulleeseen Ukrainaan – lämpimämmille leveysasteille. Jotkut puolestaan edelleen arvostavat pohjoista asuinseutua ja sen luonnosta kumpuavia hyviä harrastusmahdollisuuksia kuten kalastusta, metsästystä, marjastelua ja sienestystä.

Paras reitti Petsamosta Suomen Lappiin kulkee Norjan Etelä-Varangin kautta. Uusi tie Petsamosta Kirkkoniemen suuntaan kulkee Zapolyarnyin jälkeen suoraan kohti Boriso Glebskajaa – sivuuttaen kokonaan Nikkelin. Tätä reittiä vieraanikin olivat käyttäneet. Ivalosta matka jatkui kohti Ruotsin Luulajaa, jossa oli tarkoitus loma-aika viettää. Ihmetellessäni lomapaikan valintaa vieraani kertoivat käyneensä kaupungissa aiemminkin ja mainitsivat siellä olevan runsaasti suuria kauppaliikkeitä ja kaupungin lähistöllä myös talvikalastusmahdollisuuksia… 

Lienevätkö ruotsalaiset harjoittaneet meitä parempaa tuotekehittelyä ja täsmämarkkinointia? Vaikka onpa noita venäläismatkailijoita ja muidenkin palvelujen käyttäjiä riittänyt täältä Pohjois- ja Itä-Lapista aina itäisen Suomenlahden rannoille asti. Meidän etummehan täällä Suomen Lapissa on Pohjois-Ruotsiin nähden lyhyempi matka ja Pohjois-Norjaan nähden edullisempi hintataso.


Jefremova